Sain onnekseni eilen kasan raparperia, joten kaksi iltaa on nyt kulunut niiden käyttämiseen. Eilen tein kattilallisen mansikka-raparperikiisseliä. Tänään oli vuorossa raparperimehua ja raparperipaistosta. Voiko raparperista saada yliannostusta? Ei minun mielestä, on se vaan niin hyvää. Mulla taitaa olla nyt jälleen tällainen ensimmäistä kertaa elämässä ajanjakso, joita tulee aika ajoin. Eilen aloitin tekemään elämäni ensimmäistä villasukkaa ja tänään tein ensimmäistä kertaa elämässäni raparperimehua.
Iltapalaksi raparperimehua ja mansikka-raparperikiisseliä. Kuvassa näkyy lisäksi pieni vilaus meidän uutta olohuoneen pöytää, joka tietysti on ostettu käytettynä. Sopii meidän tyyliin. Voi olla, että jossain vaiheessa pöytä saa uuden tummemman lakkauksen.
Raparperimehu
n. 3 raparperin vartta
n. 2,5l vettä
n. 2dl sokeria
1 sitruunan mehu
Pese raparperin varret ja pilko varret n.1cm paksuisiksi siivuiksi. Keitä raparpereita vedessä puolisen tuntia. Siivilöi raparperit. Lisää mehuun sokeri ja keitä/kuumenna kunnes sokeri on sulanut. Laita mehu jäähtymään ja lisää halutessasi sitruunan mehu (ei pakollinen). Annan mehun jäähtyä pöydällä ennen jääkaappiin laittoa.
Raparperipaistos kesäiltojen iloksi. Kaveriksi sopii hyvin mm. vaniljajäätelö.
Tällä kertaa jätin vaniljajäätelön pois. Sana raparperipaistos kuvaa hyvin tätä, koska kyseessä ei missään nimessä ole piirakka. Paistosta ei pysty saamaan lautaselle palana vaan se tulee nimenomaan tällaisena mössönä. Todella helppo tehdä ja varoitus: sisältää paljon fariinisokeria.
Keväässä ja kesässä parasta on, kun pääsee nauttimaan tuoreista hedelmistä, vihanneksista ja marjoista. Raparperi, kevätsipuli, mansikka, uudet perunat. Mustikkakautta odotellessa.
Paistos näyttää herkulliselta. Enpä ole sitä raparperista vielä tehnytkään.
VastaaPoista